Kahden kaveruksen pyörämatka euroopan halki. Pitkään kytenyt unelma ajaa polkupyörillä Suomesta Euroopan eteläisimpään kohtaan on vihdoin polkaistu liikenteeseen. Varovaisen unelmoinnin sijaan on aloitettu konkreettinen valmistautuminen matkaan. Siitä hetkestä kun ensimmäisen kerran sain päähäni ajatuksen että olisi hienoa ajaa pyörällä Euroopan halki on jo useita vuosia. Välillä ajatus matkasta on tuntunut vain kaukaiselta haaveelta ja typerältä haihattelulta. En kai minä koskaan voisi tuollaista tehdä. Tiettyjen asioiden täytyy tapahtua jotta saa itsestään sen sisun ulos, joka ajaa haihattelusta tekoihin. Pitkän parisuhteen kariutuminen sai minut heräämään todellisuuteen. Maailma on ulottuvillani kunhan vain kurottaudun.
Sain vanhan kaverini innostumaan ideastani ja nyt jaamme saman haaveen: ottaa pyörät alle ja ajaa vain. Matkan tarkoitus ei ole että näkisimme Gibraltarin, tai että tekisimme mahtavan urotyön ja huikean urheilusuorituksen ajamalla tuhansia kilometrejä. Tarkoituksemme on tehdä matkaa rauhassa omaa vauhtia ja kokea vapaus siitä että voi määrätä matkan kulun ja reitin ilman bensamittareiden tuijottamista ja lippujen ostamista. Tarkoitus on myös pitää myös hauskaa, tavata mielenkiintoisia ihmisiä ja osoittaa että kuka vain voi tehdä tämän kaltaisen matkan ilman suurta fyysistä valmistautumista. Täytyy vain varata tarpeeksi aikaa. (Tosin en tiedä pystymmekö siihen, mutta yrittämään lähdemme elokuun lopussa)
Suunnitelmiimme kuuluu blogin kirjoittaminen, valokuvien ottaminen yhteistyö Bassoradion kanssa ja videopäiväkirjan teko. Matka on jo niin lähellä että perhoset vatsassa melkein kuljettaa minut meren yli Ruotsiin.

Myöpä laitettiin tuonne vasemmalle tuollanen foorumilinkki. Elikkä jos on jotain kommentoitavaa ni sinne voi laittaa juttua meille ni myö luetaan ja vastaillaan.

maanantai 5. syyskuuta 2011

Ruotsi pähkinänkuoressa!




Huilitauko Smålandin loistavassa polkumaastossa.
        Ruotsi on meidän osalta sitten ajettu läpi ja tässä nyt tehdään sellanen yhteenveto kokemastamme. Ensiksikin on mainittava, että ruotsalaiset ovat melko huonoja seuraavissa asioissa: kaikenlainen viljely, rakentaminen, rehellisten juottoloiden ylläpito, terassioluilla käynti(ei koske skånea), internet-mahdollisuudella varustettujen kahviloiden/baarien perustaminen. Asioita missä ruotsalaiset ovat hyviä: pukeutuminen(miehet eivät lopeta pukeutumista), meidän huonon ruotsinkielen taitomme kehuminen, pyörälijöiden huomioiminen liikenteessä, ystävällisyys, pyörien varastamatta jättäminen.
        No jotain jorinaa siitä ajamisestakin on kerrottava. Ajoimme siis noin 700km Ruotsissa. Suuria kaupunkeja joissa kävimme olivat: Tukholma, Nyköping, Norrköping, Linköping, Jönköping, ja Helsingborg(alleviivatuissa vietimme yön tai kaksi). Helsingborg vaikutti täysin erilaiselta kuin kaikki muut kaupungit joissa kävimme. Se vaikutti erittäin paljon rennommalta kaikinpuolin, kuin mikään muu jossa kävimme ja siihen olisikin mielellään tutustunut enemmänkin. Eilen olimme kuitenkin ajaneet yli 200km saapuessamme kaupunkiin, joten paukkuja ei enää riittänyt muuhun kuin syömiseen ja nukkumiseen. Skåne vaikutti muutenkin todella paljon rennommalta alueelta kuin muu Ruotsi. Yritimme jokapaikassa puhua mahdollisimman paljon ruotsia ja onnistuimmekin siinä melko hyvin. Skånessa ihmiset ääntävät ruotsia ehkä hieman tanskalaisittain, mikä tekee ymmärtämisestä vielä vaikeampaa, joten siellä jouduimme välillä turvautumaan myös englantiin.
Pönötystä sillan alla.
        Kaiken kaikkiaan Ruotsi-osiosta jäi melko positiivinen mieli, varsinkin sen osalta kuinka hyvin polkeminen siellä onnistui. Tästä kiittäminen lienee pääasiallisesti kovaa ja suunnitelmallista harjoittelujaksoamme, joka alkoi jo useita päiviä (lähes 2 päivää) ennen starttia. Ainoita ongelmia teettivät Vätternin upeissa maisemissa sijainneet hieman suuremmat nousut, joita polkiessa ylikuntoisuutemme meinasi aiheuttaa hieman väsymyksen oireita. Viimeisen päivän reilun 200km:n jälkeen molemmilla oli myös jonkinasteisia polvivaivoja, mutta se ei ole kummallekkaan uutta. Eli ei mitään mitä ei suurella määrällä erilaisia voiteita ja särkylääkkeitä pystyttäisi korjaamaan. Ihmisetkin olivat hyvin mukavia ja ystävällisiä. Varsinkin maaseudulla ihmiset joilta kysyimme neuvoa, olivat äärimmäisen iloisen oloisia ja juttelivat mukavia sen minkä pyöriemme ja matkasuunnitelmamme ihmettelemiseltä kerkesivät.
Tuomas lepuuttaa Grännan leirintäalueen parkkipaikalla.
        Tänään tulimmekin sitten jo parin kymmenen minuutin laivamatkan avulla (maksoi noin 3e) Tanskaan ja ajelimme n.40 kilsaa Helsingöristä Kööpenhaminaan, missä nyt vietämme pari yötä erään ystävällisen suomalaismiehen ja hänen kämppiksiensä vieraana sohvasurffaten. Tästä sitten kohti saksaa, mutta näistä lisää myöhemmin.

Ajotietokoneesta poimittua:
Ajettu matka: 712 km
Keskinopeus: 17,7 km/h
Max. nopeus: 50,8 km/h

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)